Päänavigointi

ChatGPT-sovellukset ovat täällä: sivustosi ei ole enää ainoa sisäänkäynti

ChatGPT-sovellukset luovat uuden kanavan, jossa asiakkaat ja työntekijät voivat löytää, arvioida ja hoitaa tehtäviä tekoälyn avulla.

Jos ajattelet yhä, että ”digitaalinen strategia” alkaa verkkosivuston ja mobiilisovelluksen optimoinnista ja päättyy siihen, on aika päivittää ajattelumallisi. Uudeksi pääsisäänkäynniksi on muodostumassa keskustelu.

Mitä juuri tapahtui – ja miksi sillä on merkitystä?

OpenAI vahvisti, että kehittäjät voivat lähettää sovelluksia tarkistettaviksi ja julkaistaviksi ChatGPT:ssä. Lisäksi palvelussa on nyt sovellushakemisto, jossa käyttäjät voivat selata ja löytää niitä. OpenAI julkaisi myös Apps SDK:n beeta- ja esikatseluversion keskustelupohjaisten käyttökokemusten rakentamiseen.

Liiketoiminnan näkökulmasta ”ChatGPT-sovellukset” luovat uuden jakelu- ja vuorovaikutuskerroksen:

  • Käyttäjät eivät siirry sivulta ja valikosta toiseen, vaan pyytävät ja sovellus hoitaa asian.

  • Työnkulut muuttuvat keskustelupohjaisiksi: ohjatut keskustelut voivat hakea tietoa, suorittaa toimintoja ja hoitaa tehtäviä loppuun.

  • Julkaiseminen alkaa muistuttaa sovelluskauppamallia. Metatiedot, laatu, turvallisuus ja tarkistusvaatimukset alkavat vaikuttaa siihen, miten huomio voitetaan.

Ensimmäisten tietojen mukaan käyttöönotto etenee asteittain uuden vuoden puolelle. Kehittäjät voivat myös hallita sovellusten saatavuutta eri alueilla, mikä auttaa suunniteltaessa julkaisuja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja EU:ssa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Mittakaava saa yritykset jo ajattelemaan uudella tavalla: OpenAI kertoi DevDayssa, että ChatGPT:llä on noin 800 miljoonaa viikoittaista aktiivikäyttäjää.

Löydettävyys siirtyy sivuilta vastauksiin

Kahden vuosikymmenen ajan lähtökohta oli yksinkertainen: ohjaa ihmiset sivustollesi tai sovellukseesi ja auta heitä sitten löytämään tarvitsemansa. Agenttilähtöisessä maailmassa löydettävyys tarkoittaa tätä: tarjoa paras vastaus ja nopein toiminto agentissa. Tämä muuttaa sekä kysynnän hyödyntämistä että yritysten tapaa tuoda tuotteita markkinoille:

  • Hakukoneoptimoinnista ”agenttioptimointiin”: agentti päättää, mitä suositella ja vertailla sekä mikä toiminto suorittaa.

  • Navigoinnista loppuun saattamiseen: vähemmän klikkauksia, keskeytyksiä ja selailuväsymystä.

  • Myyntisuppiloista keskusteluihin: aikomus ilmaistaan ymmärrettävästi ja asiayhteydessä, usein lähempänä ostopäätöstä.

Verkkosivustot eivät katoa. Niiden rooli kuitenkin muuttuu: ensisijaisen käyttöliittymän sijaan niistä tulee taustajärjestelmiä, tietolähteitä tai toimituskerroksia.

Miksi tämä on tärkeää asiakaskokemukselle?

Kun tekoälypohjainen käyttöliittymä voi hoitaa tapahtuman loppuun, suuri osa asiakkaan tavanomaisista kitkatekijöistä poistuu.

Edelläkävijöinä toimivat vähittäiskaupan brändit kohtelevat tätä jo uutena kanavana eivätkä uutena kuriositeettina. Yhdysvalloissa Target on julkistanut ChatGPT:hen kuratoidun ostokokemuksen, johon kuuluvat tuotteiden selaaminen, usean tuotteen ostoskorit ja erilaiset toimitusvaihtoehdot. Se esitellään uutena tapana tehdä ostoksia. Myös Walmart on ilmoittanut yhteistyöstä OpenAI:n kanssa mahdollistaakseen tekoälylähtöisen ostamisen ChatGPT:n kautta.

Tämä on selvä merkki: suuret brändit suunnittelevat ChatGPT:tä asiakaskanavaksi, jolla on omat keinonsa kaupallistamiseen, konversioon ja mittaamiseen. Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten tämä voi toteutua:

Nopea esimerkki vähittäiskaupasta

Asiakas pyytää ChatGPT:ssä: ”Tarvitsen kaiken lauantain kasvisillalliselle kymmenelle hengelle. Anna siis nopeita reseptejä, niihin sopivia viinejä ja toimitusaikoja kello 18:n jälkeen.” Keskustelupohjainen ostossovellus voi ehdottaa ruokalistoja ja korvaavia tuotteita, koota ostoskorin yhdellä kertaa, tarjota toimitusvaihtoehtoja ja viedä maksamisen loppuun ilman, että asiakas koskaan ”siirtyy” perinteiselle verkkosivustolle. Sama työnkulku toimii vakuutuksissa, matkailussa, vaatekaupassa ja monilla muilla aloilla. 

Asiakas ei enää siirry verkkosivustolta toiselle, vaan saa haluamansa lopputuloksen mahdollisimman vaivattomasti.

B2B-esimerkki: digitaalisten palvelujesi on mahdollistettava toiminta agenttikerroksessa

Riippumaton talousneuvoja on asiakastapaamisessa ja käyttää rahastoalustaan yhdistettyä ChatGPT:tä. Neuvoja tekee tekoälyavusteista skenaariosuunnittelua yhdessä asiakkaan kanssa ja käy vaihtoehdot läpi ymmärrettävästi. Lopuksi hän voi vain sanoa: ”Vaihda nyt tasapainotetusta puolustavaan strategiaan, kasvata käteispuskuri vastaamaan 18 kuukauden nostoja ja tasapainota sijoitukset uudelleen asiakkaan ISA- ja SIPP-tileillä. Laadi soveltuvuuslausunto ja valmistele toimeksianto hyväksyttäväksi.”

Tässä vaiheessa sovellus voi muuntaa keskustelun alustan toiminnoiksi: ehdottaa kauppoja, tarkistaa toimeksiannon rajoitukset ja soveltuvuussäännöt, tuoda esiin mahdolliset vaatimustenmukaisuuteen liittyvät huomautukset ja ohjata viimeisen vaiheen ihmisen hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen sovellus lähettää toimeksiannot suoraan rahastoalustalle.

Keskeinen muutos on se, että neuvonta, dokumentointi ja toteutus tapahtuvat yhtenä katkeamattomana työnkulkuna sen sijaan, että siirryttäisiin mallinnustyökalujen, PDF-tiedostojen, sähköpostin ja erillisten kaupankäyntinäkymien välillä. Digitaalinen läsnäolosi määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin tuotteesi voidaan arvioida ja ottaa käyttöön agenttikerroksessa. 

Siirrä huomio vastausajasta toiminnon valmistumisaikaan

Organisaatioissa ChatGPT-sovelluksista voi tulla ohjattu ”hoida työni” -kerros, joka toimii yrityskohtaisten käytäntöjen, tietopankkien ja järjestelmien päällä hallinnasta tinkimättä.

Arvokkaimmat sisäiset käyttötapaukset ovat ennakoitavissa:

  • HR- ja IT-työnkulut: perehdytys, käyttöoikeuspyynnöt, laitteiden käyttöönotto ja henkilöstöedut

  • Tapausten käsittely: kiireellisyyden arviointi, vastausluonnokset, aiempien tapausten hakeminen ja seuraavien vaiheiden ehdottaminen

  • Myynnin tuki: asiakaskatsaukset, tarjoukset, tarjouspyyntöjen kysymykset ja vastaukset sekä kilpailijakortit

  • Käytännöt ja vakiotoimintaohjeet: ”Mikä on hyväksytty menettely X:lle EU:ssa verrattuna Aasian ja Tyynenmeren alueeseen?”

Tuottavuushyöty syntyy siirtymisestä vastausajan mittaamisesta toiminta-aikaan: vähemmän siirtoja henkilöltä toiselle, vähemmän ”hyvä, nyt tiedän, mitä järjestelmää käyttää” -kierroksia ja vakioprosessien sujuvampaa toteutusta.

Koska sovellukset rakennetaan määriteltyjen toimintatapojen ja yhteyksien varaan, niihin voidaan suunnitella käyttöoikeuksien hallinta, tarkastettavuus ja selkeät rajat sille, mitä sovellus saa ja ei saa tehdä.

Miksi kannattaa toimia ajoissa?

Varhainen liikkeellelähtö auttaa rakentamaan todellisia kilpailuetuja, kun toimintaympäristö on vasta muotoutumassa.

  • Sinusta tulee oletusvalinta: Kun käyttäjät tutustuvat uuteen hakemistoon, ensimmäisinä löytyvät sovellukset jäävät usein pysyvään käyttöön. Et ole vain yksi vaihtoehto muiden joukossa, vaan palvelu, jota kokeillaan ensin ja jonka ympärille käyttötavat muodostuvat.

  • Opit, mitä ihmiset todella tarvitsevat: Näet asiakkaiden aidot kysymykset, heidän käyttämänsä ilmaisut ja ongelmia aiheuttavat kohdat. Näin voit kehittää palvelua todellisen käyttäytymisen pohjalta arvailun sijaan.

  • Luot tapoja, joista on vaikea luopua: Kun sovelluksesi on nopein tapa ostaa, varata tai ratkaista ongelma, ihmiset lakkaavat etsimästä vaihtoehtoja.

  • Käytät vähemmän rahaa asiakashankintaan: Kun agentti hoitaa raskaimman työn, monimutkaisten ja aiemmin ihmisen tukea vaatineiden prosessien opastamiseen kuluu vähemmän rahaa.

  • Rakennat jotain, mitä kilpailijoiden on vaikea kopioida: Todellinen etu ei synny vain paremmista vastauksista. Se syntyy omista tiedoistasi, hiotuista työnkuluistasi ja palautesilmukasta, joka parantaa kokonaisuutta jatkuvasti.

Myös jälkeen jäämisen riskit ovat konkreettisia:

  • Välikäsien poistuminen: agentista tulee käyttöliittymä ja sivustostasi taustalla toimiva apupalvelu.

  • Oman tarinan hallinnan menettäminen: jos kolmannet osapuolet kuvaavat tarjontasi paremmin agentissa, menetät asemointisi hallinnan.

  • Vertailun muuttuminen bulkkituotteeksi ja asiakashankinnan kallistuminen: jos et ole mukana agenttikanavassa, maksat enemmän käyttäjien ohjaamisesta takaisin vanhoihin asiointipolkuihin.

Mitä kannattaa tehdä seuraavien 30–90 päivän aikana?

Käytännöllinen tapa aloittaa on valita kaksi asiointipolkua, yksi ulkoinen ja yksi sisäinen, ja kasvattaa niiden avulla osaamista ja luottamusta.

  1. Valitse 1–2 arvokasta asiointipolkua: Esimerkiksi asiakkaan polku löytämisestä ostoskoriin tai tarjoukseen ja edelleen maksamiseen tai liidin keräämiseen sekä työntekijän polku, kuten perehdytys, käytännöistä toimintaan etenevä työnkulku tai palvelupyyntöjen käsittely.

  2. Määritä onnistumisen mittarit etukäteen: Käyttöönotto, konversio tai liidien laatu, ratkaisuajat tai itsepalveluaste sekä tehtävän suorittamiseen kuluva aika.

  3. Varmista tietojen valmius ja omistajuus: Mitä lähteitä tarvitaan, kuten tuoteluetteloa, hinnoittelusääntöjä, vakiotoimintaohjeita tai tietämyskantaa? Kuka vastaa tietojen oikeellisuudesta ja päivityksistä? Mitä jätetään ensimmäisten pilottien ulkopuolelle?

  4. Aseta suojakaiteet: Määritä, mikä voi toimia itsenäisesti ja mikä vaatii hyväksynnän, miten asiat eskaloidaan ihmisille sekä mitä lokitukselta ja valvonnalta odotetaan.

  5. Pilotoi > mittaa > kehitä > skaalaa: Julkaise nopeasti ja käsittele ensimmäistä versiota mittaroituna oppimissilmukkana, älä kertarysäyksellä tehtävänä migraationa.

Miten voimme auttaa?

Olemme tekoälystrategiaan ja -suunnitteluun erikoistunut konsulttiyritys. Syvällinen osaamisemme ja kokemuksemme perustuvat omaan T&K-toimintoomme, joka tekee tiivistä yhteistyötä OpenAI:n T&K:n kanssa.  Suunnittelemme ja rakennamme maailman ensimmäisiä tekoälyratkaisuja osana asiakkaidemme tekoälymurrosta. ChatGPT-sovellukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne tarjoavat agenttityönkulkuja sisäisen tuottavuuden ja asiakaskokemusten parantamiseen. Tyypillinen eteneminen ideasta tuotantoon 8–12 viikossa näyttää tältä:

  • Viikko 1: käyttötapauksen rajaus, onnistumisen mittarit sekä tietojen ja tietämyksen kartoitus

  • Viikko 2: käyttökokemuksen prototyyppi, sisällön muotoilu ja vuorovaikutussuunnittelu

  • Viikot 3–9: rakentaminen, integraatiot, testaus ja hallintamallin tarkistukset

  • Viikot 9–12: pilotin käynnistys, mittaussuunnitelma ja kehitysjono

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä.

Jos siis laadit vuoden 2026 teknologiasuunnitelmaa, avainkysymys ei enää koske verkkosivustosi tai sovelluksesi optimointia. Sen sijaan on kysyttävä: ”Kuinka hyvin asiakkaat ja työntekijät voivat saavuttaa haluamansa tulokset agenttikäyttöliittymän kautta turvallisesti, nopeasti ja suuressa mittakaavassa?”

Kirjoittaja

Dave Pit